Tervetuloa tarkastelemaan ”Kriteeristö toimisto- ja palvelurakennuksille 2018” -kokonaisuutta otsikkotasolla!

Kriteeristön yleiskatsauksesta selviää käsiteltävät aihealueet kriteereittäin ja niihin liittyvät painoarvot.

Kokonaispistemäärä on 100 pistettä, lisäksi on mahdollista saavuttaa 10 lisäpistettä mahdollisista innovaatioista. Rakennustieto ylläpitää luetteloa hyväksytyistä innovaatioista ja niiden saavuttamisen vaatimuksista. Hanke voi hyödyntää näitä jo hyväksyttyjä innovaatioita, jos vaatimukset täyttyvät.

Innovaatiohakemuslomake on ladattavissa Materiaalit-sivulta, samoin kuin tiedot jo käsitellyistä innovaatiohakemuksista.

Innovaatioita ei voida hakea alueille, jotka on jätetty luokitusmallin ulkopuolelle. Tällä rajauksella innovaatioita ei hyväksytä esimerkiksi seuraaville osa-alueille:

  • Tontin sijaintiin tai valintaan liittyvät kriteerit
  • Julkisen liikenteen tasoon liittyvät parannukset
  • Tontin pilaantuminen ja puhdistaminen
  • Vihreä sähkö tai alueellinen uusiutuva energia
  • Kiinteistönhoitoon liittyvät sopimus- ja järjestäytymisasiat tai ylläpitokauden tekijät

Koko tarkan arviointikriteeristön lisäohjeineen voit ladata tästä:

Arviointikriteeristö Toimitila- ja palvelurakennuksille (v1.11, 250220)

Arviointikriteeristö Asuinkiinteistöille (v1.11, 080920)


VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Ohessa on esitetty vähimmäisvaatimukset eri luokitustasojen saavuttamiseksi. Vähimmäistasot koskevat kosteusteknistä hallintaa, sisäilman laatua ja energiatehokkuutta.

KriteeriLuokitustaso 1 tähtiLuokitustaso: 2 tähteäLuokitustaso: 3 tähteäLuokitustaso: 4 tähteäLuokitustaso 5 tähteä
Pisteet2540557085
P1.2 Talotekninen toiminnanvarmistus 50 %50 %50 %
P1.3 Käytön opastus 100 %100 %
P2.1 Kosteusteknisten riskien hallinta suunnittelussa 75 %75 %75 %
P2.2 Työmaan kosteudenhallinta 75 %75 % 75 % 75 %
Y1.1 Elinkaaren hiilijalanjälki 15 %30 %30 %
Y2.1 Energiatehokkuus20 %30 %40 %40 %
S1.1 Lämpöolosuhteet 25 %50 %50 %
S1.2 Sisäilman laatu50 %50 %50 %50 %
S1.4 Materiaalien emissiot 50 %50 %50 %
Käytön auditointi 1-2 vuotta käyttöönoton jälkeenkyllä

Askarruttaako jokin kysymys liittyen kriteerien tulkintaan? Kysymykseesi voi löytyä vastaus usein kysytyistä kysymyksistä.


PROSESSI

P1.1 Luokitustavoitteen ohjaus ja hallinta 

Hankkeen ympäristötavoitteiden systemaattisella tarkastuksella suunnitteluvaiheessa perustuen suunnittelu- ja urakka-aineistoon voidaan varmistaa tavoitteen saavuttaminen myös lopputuloksessa.

  • Systemaattinen luokitusprosessi, 100 % painoarvosta

P1.2 Talotekninen toiminnanvarmistus ja valvonta

Toteutetaan talotekninen valvonta laajasti järjestelmien välillä ja valmistaudutaan käyttöönottoon jo suunnitteluvaiheessa. 
Kohteelle toteutetaan laadukas taloteknisten järjestelmien toiminnanvarmistus seuraavien vaatimusten mukaisesti.

  • Talotekninen toiminnanvarmistus, 50 % painoarvosta
  • Hyvien käytäntöjen mukaiset toiminnalliset mittaukset, 50 % painoarvosta

P1.2 Toiminnanvarmistuksen tarkastuslista on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

P1.3 Käytön opastus

Varmistetaan rakennuksen suunnitellun mukainen käyttö edistämällä sujuvaa tiedonsiirtoa ja opastusta.

  • Laadukas käytön opastus, 100 % painoarvosta

P2.1 Kosteusteknisten riskien hallinta suunnittelussa

Tunnistetaan suunnittelussa kohteen kosteusriskit ja hallitaan riskit varmistamalla suunnitteluratkaisujen toimivuus.
Kosteusteknisten riskien laadukas hallinta (75 % painoarvosta) voidaan osoittaa myös Kuivaketju10 -statuksen hankkimisella.

  • Kosteusteknisten riskien suunnitteluvaiheen hallinta, 75 % painoarvosta
  • Kosteusteknisesti vaativien rakenteiden erillistarkastelut, 25 % painoarvosta

P2.2 Työmaan kosteudenhallinta

Työmaan aikaisella kosteusteknisten riskien hallinnalla ja laadukkaalla rakentamisella voidaan ehkäistä käytön aikaisia kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia. Kosteudenhallinta on toteutettu parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja varmennettu työmaan aikana toteuttamalla seuraavat tehtävät.

  • Laadukas työmaan kosteudenhallinta, 75 % painoarvosta
  • Vaativien rakenteiden kuivumisen seuranta, 25 % painoarvosta

P3.1 Työmaan ympäristövaikutukset

Työmaan vaatimuksilla pyritään toteuttamaan energiatehokas ja mahdollisimman vähän häiriöitä aiheuttava työmaa, jossa ympäristövaikutukset ja ympäristöriskit on työmaan aikana hallittu.

  • Hyvä työmaan ympäristöasioiden hallinta, 50 % painoarvosta
  • Työmaan ympäristövaikutusten hallinta, 100 % painoarvosta

P3.1 Työmaan ympäristövaikutusten tarkastuslista on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

P3.2 Työmaan puhtaudenhallinta

Minimoidaan järjestelmiin ja tiloihin rakentamisen jälkeen jäävän pölyn määrä toteuttamalla hyvää työmaan pölynhallintaa.
Toteutetaan työmaalla rakennus- ja ilmanvaihtotöiden puhtaudenhallinnan parhaat käytännöt P1-puhtausluokan mukaisesti.

  • P1-luokan mukainen puhtaudenhallinta, 75 % painoarvosta
  • Puhtaus varmistettu pölymittauksin, 25 % painoarvosta

TALOUS

T1.1 Elinkaarikustannukset

Elinkaari- ja ylläpitokustannusten huomiointi hankkeessa edistää rakennuksen käytön ajan kustannusten ja ylläpidettävyyden huomiointia suunnittelussa.

  • Hankkeelle on tehty elinkaarikustannusten laskenta, 50 % painoarvosta
  • Suoritepohjainen ylläpitokustannusten arvio, 25 % painoarvosta
  • Elinkaarikustannusten vaihtoehtovertailut, 25 % painoarvosta

T2.1 Kulutuskestävyys

Varmistetaan suunnitteluratkaisuin rakennuksen yhteistilojen kestävyys tavanomaista henkilö- ja tavaraliikennettä vastaan.

  • Kulutuskestävyyttä parantavat suunnitteluratkaisut, 100 % painoarvosta

T2.2 Ylläpidettävyys

Varmistetaan rakennuksen riittävä huollettavuus, huoltoreitit ja ylläpidon kannalta ongelmallisten ratkaisujen välttäminen.

  • Huollettavuuden parhaat käytännöt, 50 % painoarvosta
  • Ylläpitotarpeen huomiointi, 50 % painoarvosta

T2.2 Huollettavuuden tarkastuslista on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

T2.3 Muuntojoustavuus

Rakennuksen muunneltavuuden huomiointi SUKE-menettelyn mukaisesti.

  • Avoimen rakentamisen toteutus, 50 % painoarvosta
  • Vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset on määritetty, 50 % painoarvosta

YMPÄRISTÖ JA ENERGIA

Y1.1 Elinkaaren hiilijalanjälki

Rakennuksen hiilijalanjäljen kautta mitataan rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen säästöjä suhteessa tavanomaiseen rakentamiseen.

  • Rakennusvaiheen hiilijalanjäljen laskenta, 25 % painoarvosta
  • Elinkaaren hiilijalanjäljen säästö, 75 % painoarvosta

Y1.1 ElinkaarenCO2 laskuri v1.3 on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

Y1.2 Materiaalitehokkuus

Edistetään materiaalitehokkuuden huomioimista hankkeen materiaalivalinnoissa ja rakennusmateriaalien valmistuksen ympäristötietoisuutta. Materiaalitehokkuuden tulosten koontiin käytetään erillistä materiaalitehokkuuslaskuria.

  • Materiaalitehokkuus, 75 % painoarvosta
  • Ympäristötietoisten tuotteiden käyttö, 25%

Y1.2 Materiaalitehokkuus-laskuri on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

Y2.1 Energiatehokkuus

Kohteen energiatehokkuuden arviointi perustuen energiatodistuksen mukaiseen arvosanaan. 
Uusien määräysten mukainen asteikko perustuu lineaariseen sovitteeseen määräysten minimitason ja 70 % A-energialuokasta välillä. Peruskorjauksissa sovitteen alku on C-energialuokka.

  • Rakennuksen energiatehokkuus E-lukuun perustuen, 0 – 100 % painoarvosta

Y2.1 Hankekohtaisen E-luvun laskuri on ladattavissa Materiaalit-sivulla.

Y2.2 Energiankäytön mittaus

Kattavat kulutusmittaukset erityisjärjestelmien toimintokohtaiset mittaukset mahdollistavat rakennuksen energiankäytön tehokkaan seurannan ja puuttumisen järjestelmien toiminnan ongelmiin.

  • Laadukas energiankäytön mittausjärjestelmä, 50 % painoarvosta
  • Toteutettu käyttäjäsähkön mittaus, 25 % painoarvosta
  • Toteutettu aktiivinen energiankäytön tiedotus, 25 % painoarvosta

Y2.3 Tavoitekulutuksen laskenta

Energiankulutustavoitteiden järjestelmätasoiset tavoitteet antavat konkreettisen odotustason kohteen käytön aikaiselle energiankulutukselle ja yhdessä energiamittaroinnin kanssa nopeuttavat reagointia järjestelmien toiminnan puutteisiin.

  • Laskettu tavoitekulutus, 50 % painoarvosta
  • Laskettu pohjatehotavoite, 50 % painoarvosta

Y2.4 Järjestelmien tehokkuus

Energiatodistuksen ulkopuolisten järjestelmien energiatehokkuus ja ohjaukset vastaavat hyviä käytäntöjä.

  • Merkittävät energiaa käyttävät järjestelmät energiatehokkaita, 100 % painoarvosta

Y3.1 Vedenkäytön tehokkuus

Varmistetaan teknisten järjestelmien valinnalla, ettei rakennuksessa ole tarpeettoman suurta vedenkulutusta.

  • Toteutettu vesitehokas järjestelmä, 100 % painoarvosta

Y4.1 Viherrakentaminen ja hulevedet

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja maaperän toiminnan ja kasvillisuuden elinvoimaisuuden turvaaminen ja paikallisten maiseman ominaispiirteiden huomiointi huomioiden hulevesien hallintaan liittyvät rakenteet. Monimuotoinen rakentaminen todetaan olemassa olevien luontoarvojen huomioinnilla sekä monimuotoisella viherrakentamisella, joka ottaa huomioon myös hulevesien hallintarakenteet.

  • Hyvä vihertehokkuus, 25 % painoarvosta
  • Korkea vihertehokkuus, 50 % painoarvosta
  • Hulevesikuormituksen pienentäminen, 25 % painoarvosta

Y4.2 Pyöräilyn ja kävelyn turvallisuus ja suosiminen

Varmistetaan pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuus tontilla. Edistetään pyöräilyä ja kävelyä toteuttamalla laadukkaat pyöräsäilytystilat ja sosiaalitilat.

  • Tonttialueen liikenteen turvallisuus, 50 % painoarvosta
  • Laadukkaat pyöräilyä tukevat tilat, 50 % painoarvosta

SISÄILMA JA TERVEELLISYYS

S1.1 Lämpöolosuhteet

Hyvät lämpöolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työtehokkuuteen ja jaksamiseen tiloissa. Sisätilojen lämpöolosuhteiden perustana on tilan operatiivinen lämpötila ja sen rajat Sisäilmastoluokitus 2018:n mukaisesti.

  • Lämpöolosuhteiden seurattavuus, 25 % painoarvosta
  • Sisäilmastoluokan S2 lämpöolosuhteet, 25 % painoarvosta
  • Sisäilmastoluokan S1 lämpöolosuhteet, 50 % painoarvosta

S1.2 Sisäilman laatu

Sisäilman laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten riittävä ilmanvaihto, tuloilman suodatus ja laadukkaat materiaalit, ovat hyvän sisäilmaston perusta.

  • Sisäilman laatu S2 luokan mukainen, 50 % painoarvosta
  • Sisäilmaston laatu S1 luokan mukainen, 50 % painoarvosta

S1.3 Käyttäjän vaikutusmahdollisuudet

Henkilökohtaisiin mieltymyksiin sopivat lämpö- ja valaistusolosuhteet lisäävät joustavuutta ja parantavat käyttäjien tyytyväisyyttä.

  • Käyttäjän säädettävä valaistus, 50 % painoarvosta
  • Säädettävät lämpöolosuhteet, 50 % painoarvosta

S1.4 Materiaalien emissiot

Sisätiloissa käytetyillä vähäpäästöisillä materiaaleilla on voitu pienentää tehokkaasti ja merkittävästi haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksia sisätiloissa.

  • Vähäpäästöiset sisämateriaalit, 50% painoarvosta
  • Huoneilman laatu on osoitettu mittauksin, 50% painoarvosta

S2.1 Luonnonvalon määrä

Luonnonvalolla tiloissa on positiivisia vaikutuksia käyttäjiin parantaen muun muassa käyttäjien vireystilaa.

  • Työskentelytiloissa riittävästi luonnonvaloa, 100 % painoarvosta

S2.2 Valaistuksen laatu

Riittävä valon määrä ja valaistuksen hyvä laatu takaavat turvallisen ja silmiä väsyttämättömän työskentelyn.

  • Hyvä valaistuksen laatu, 100 % painoarvosta

S3.1 Tila-akustiikka

Hyvä tila-akustiikka takaa luonnollisen toimintaympäristön ja tukee käyttäjän toimintoja.

  • Hyvän tila-akustiikan toteuttaminen, 50 % painoarvosta
  • Avoimien työympäristöjen hyvä akustinen toteutus, 50 % painoarvosta

S3.2 Ääneneristävyys

Hyvä rakenteiden ääneneristävyys pienentää tiloista toisiin kuuluvia ääniä ja vähentää käyttäjän kokemia häiriöitä.

  • Määräystasoa parempi rakenteellinen ääneneristys, 100 % painoarvosta

INNOVAATIOT

I1.1 Innovaatiot

Mahdollistetaan luokitussisällön ulkopuolisten innovaatioiden hyväksyntä sekä kriteereihin liittyen vaatimusten selkeän ylityksen palkitseminen.

  • Toteutetaan hyväksytty innovaatio, 20 % painoarvosta jokaista innovaatiota kohden